keskiviikko 20. marraskuuta 2013

Kaapista ulos, Ystäväni Herbalife.



 Noniin, tarkoituksena ei ole leikkiä mitään ravinto/"täs on mun sapuskat" -blogia.. Mutta musta tuntui että mä jotenkin pimitän tietoa. Mä en ole tästä hirveesti jaksanut avautua, koska kommentit on ollut kutakuinki "suo on kusetettu" "sä olet mukana pyramidihuijauksessa" "toi on epätoivosten kotiäitien viimeinen oljenkorsi laihdutuksessa, miksi sä niitä vedät?" "syötkö sitten jotain muutakin?" "mä syön mielummin oikeeta ravintoa" "yritätkö sä laihduttaa ateriankorvikkeilla" jne. 
  Ei, mä en yritä laihduttaa keinotekoisilla ateriankorvikkeilla. Ja nykypäivän ravintouutisoinnin tulvan jälkeen syvästi ihmettelen jos joku yrittää???! Mä itseasiassa en oikein fiilaa tota laihduttaa sanaa, se on niiiiin old school. Kiristetään millon mistäkin aineesta ja kroppa joutuu käyttämään omia varastojaan, eläen jatkuvassa ravinnepuutostilassa. Ja arvatkaa mitä siitä seuraa? No ei mitään hyvää, alentunut immuniteetti, väsymys, huono elämänlaatu ja henkiset ongelmat jotka pyörivät ruuan ympärillä. Jos toi kuulostaa houkuttelevalta niin tää teksti ei ole sulle. Jos sä haluat ratsastaa tän päivän syömistrendin aallon harjalla niin kuunteles tää.. Kyse on pyrkimyksestä terveyteen, jonka sivutuotteena on solakka, hyvinvoiva, jaksava ja TERVE kroppa ilman ylimääräisiä kiloja. Katsokaas kuomaseni, kun kyse ei ole pelkästään siitä kuinka vähän ateriassa on mitäkin (kalorit/rasvat/sokerit), vaan siitä kuinka paljon sä saat siitä ravintoaineita.. TSADAAA!

 Ja kuten joku hoksottimet omaava lähipiiristäni varmaankin tässä vaiheessa jo arvasikin, kyllä, mulla on vähän asiaa Herbalifesta. Mutta ensin keskitytään vähän muuhun.

Mä täs mietin, miten mä välttäisin kaikki väittelyt aiheesta, ku ei jaksais. Sovittaisko niin, että mä en painota tätä minään asiantuntija tekstinä. Vaan päätän nyt tässä vähän taas vaihteeksi pohdiskella ääneen. Sä sitten voit tehdä omat johtopäätökset ja jatkaa omaa elämääsi. Toivottavasti hieman terveellisimmin, mut toisaalta ihan sama mulle.
 Taustatietona mulla on ehkä muutama kurssi aiheesta, asiasta kiinnostunut mieli plus internet, sekä kolmen vuoden henkilökohtainen kokemus. Yhteiskunnan vaatimaa minkään näköistä tutkinnon todistavaa lappusta mulla ei ole kourassa.

Niin kuin olen jo aikaisemmin maininnut, mä olen päättänyt selvittää onnellisuuden salaisuudet juuria myöten ja terveys nyt sattuu näyttelemään aikas isoa roolia hommassa. Ei pääroolia tosin, ihme ja kumma, ainakaan niin kauan kun sitä ei ole vielä kertaakaan kunnolla menetetty. Se on jännä homma et kaikki vaikean sairauden läpikäyneet huokuvat elämän iloa pelkästään sitä että he ovat terveitä.. Mut ei me muut. Terveyttä ei siis osata arvostaa jokapäiväisesti ja sen laiminlyönti on meille maailman helpoin asia. Millon sä olet viimeksi muistanut täydestä sydämmestä olla kiitollinen siitä että olet terve? Toistaiseksi…

 Vaikka mä vakaasti uskon siihen että sun ajatuksilla ja henkisellä hyvinvoinnilla on iso vaikutus terveyteesi (eikä tää enään ole mikän uskon asia, jopa tiede on todistanut ajatuksien ja energian vaikutuksen solutasolla), niin kyllä mä hyvin vakaasti puolustan tätä ravinnonkin merkitystä koko hommassa. Joten keskitytään siihen nyt toistaiseksi.

 Näyttää siltä et ihmiset pikkuhiljaa alkaa tajuamaan proteiinin merkityksen, mitä tulee lihasten kasvatteluun. Ja jep, proteiinia tarpeeksi kropassa = vahvemmat lihakset = rasvaa palaa tehokkaamin = miinus liikaläski = astetta terveellisempi kroppa.. Khyl, siitä on hyvä aloittaa. Mutta se ei ole kaikki. Varmaan jotkut muistaa puheet biologian tunneilta.. Ravintoaineet tarvitsevat toisia ravintoaineita kulkeutukseen/imeytyäkseen, kuten myös proteiinit tarvitsevat muita ravintoaineita jotta niistä saadaan tarpeeksi hyötyä jokaisessa niiden tehtävässä. Mä en nyt muista kuka tarvii ketäki ja tässä varmaan näkyy sen mun tutkinnon puuttuminen. Mut eniveis, maalaisjärjellä voisi päätellä että loppupeleissä ravinnon täytyy olla mahdollisimman monipuolista. Eikö? Ei pelkästään kaloreiden, proteiinien ja hiilareiden laskemista. Noilla pärjää kyllä kropan tuloksia hakiessa väliaikaisesti, mutta mitä tulee kestävään terveyteen, ne ei riitä.

 Jengi hakee nopeita tuloksia ja unohtaa terveyden.. Siinä ajatusmaailmassa mennään mun mielestä päin metsiä ja se on surullista. Onnellisuuden neuvo "elä hetkessä" ei päde tässä, vaan mielestäni on syytä ajatella asioita vähän pidemmälle jos kyse on sun terveydestä. Nyt poistetaan pari vikakuvaa päästä: Hoikka kroppa ei välttämättä ole terve kroppa. Vähärasvainen ja lihaksikas kroppa ei välttämättä ole terve kroppa. Lääketiede EI ole terveyttä edistävä! Ensinnäkin se on helvetillinen bisnes jonka talous heikkenee terveysvalistuksen määrän kasvaessa.. Siitä voitte laskeskella yks plus ykkösiä… Kysymys kuuluu: haluatko sinä hoitaa nyt terveyttäsi, vai myöhemmin sairauttasi?

 Nyt mieti parii kysymystä:

Kun tölläät ittees nakkena peilistä, oletko tyytyväinen kropan kondikseen? (vaikuttaa henkiseen hyvinvointiin ja sitä kautta terveyteen)
Onko ihollasi kaikki hyvin? Aknee? Näppylöitä? Psoriasis?
Kynnet vahvat, hiusten kunto?
Pääkipuja? Mahan kanssa ongelmia? Suolisto toimii?
Oletko liian laiha ja ravinteet tai mikään muukaan ei vaan imeydy?
Hyppiiks pöpöt suhun eli sairasteletko jatkuvasti? 
Selluliittiä?
Väsymystä, energiat vähissä koko ajan?

 Jos et ole tyytyväinen johonkin noista sun elämässä, (vaikka lääkäri en olekkaan), niin voisin heittää villin veikkauksen että sä saat liian vähän ravintoaineita, sekä liikaa sitten taas kaikkia kuona-aineita ja muuta paskaa mikä luonnollisesti ei vaan kuulu sun kroppaan. Ja sitäpaitsi toi lista vois jatkua vaikka kuinka pitkään.. Noi halusin mainita koska ihmiset joilla noissa on vikaa, luulee olevansa täysin terveitä ja et vaan nyt huonolla tuurilla sattuu olemaan pari tällästä pikku ongelmaa. Niiden kanssa vaan pitää oppii elämään..

Ei, mä olen pahoillani mutta se ei nyt ihan niin mene.. Sun kroppa ja kaikki solut työskentelee yötä päivää pitääkseen sut terveenä, reippaana ja hyvinvoivana, mutta sä teet siitä niille hyvin vaikeata hommaa, jos sä et anna niille kunnollisia rakennusaineta. Tyhjästä on paha nyhjästä, olet mitä syöt, tiilitaloa ei pysty rakentaa paperista, vaikka kuinka takoo jne. mitä näit nyt oli.. get it?

Mä katoin just yhen dokkarin missä läjä jengii kieltäytyi kemoterapiasta ja syöpälääkkeistä sairauden yllätettyä.. Ne vaihtoi ruokavalionsa monipuoliseen, ravintorikkaaseen kasvisravintoon (mitkä oli kasvatettu luonnollisin menetelmin) ja sillä tavalla kukisti kasvaimet……….. Se pistää miettimään.

Mimmit valittaa selluliitistä.. Mitä te luulette että se on? No kuona-aineita, lisäaineita, sokerii, geenimanipuloitua "ravintoa" jne.. Kaikkee mikä ei tule normaalisti luonnosta.. Sun kroppa ei osaa handlaa niitä, varsinkaan jos sä et anna sille kaikkia sen tarvitsemia oikeita ravintoaineita. Plus sä et osaa juoda vettä tarpeeksi. Sukuvika ja geeniperimä my ass.. Ainut mitä sä tässä asiassa sun vanhemmilta perit on ruokailutottumukset.

Kymmenen vuotta sitten sä et tarkalleen tienny mitä suustas alas pistät, joten ei voi paljoa syytellä.. Mut nyt sulla on kaikki maailman informaatio sun taskussa, joten luulis vähän selvittelevän.
Esim tossa on pikku artikkeli Coca Colasta.. http://www.whydontyoutrythis.com/2013/09/what-happens-to-our-body-after-drinking-coca-cola.html Tekeekö enään mieli? Oikeesti se on semi helppoa jättää suurin osa paskasta pois sun ruokavaliosta kunhan vain uhraat pienen hetken selvitelläksesi "ravintosi" koostumusta. Ja kun sä olet sen kerran tehnyt, niin sun ei tarvitse enään stressata asiasta, vaan sä tiedät paremmin, eli sä syöt paremmin.

 Mä voin jo mielessäni kuulla teiän ajatukset: "Mut kun se terveellisesti syöminen on niin kallista!" 
- Riippuu vähän miltä kantilta sitä kattoo.. Mun mielestä homma on eläke säästämistä parhaimmillaan. Varsinkin tässä taloudellisessa jamassa. Kun pidät ravintoaineet nyt kohillaan niin et tarvitse vanhana lääkäreitä ja lääkkeitä.. Säästyy pitkä penni! Mä tiedän et just nyt toi lause puris muualla maailmassa paremmin kuin suomessa, kiitos meidän ilmaisen sairaanhoidon.. Mut hei, mistä tiedät mikä tilanne sitten on kun teikäläinen alkaa rypistyy….

 Noni, tässä vaiheessa me varmasti yhdessä nyökkäillään ja suunnitellaan ravintorikkaampaa huomista sekä terveämpää tulevaisuutta.. Eli, ei kun vain mittailemaan joka päivä vähintään 400g marjoja ja vihanneksia, mieluiten seitsemässä eri värissä plus kuidut ja tuoreita yrttejäkin olisi ihan hyvä lisäillä sine sun tänne mahdollisimman monipuolisesti ja muista terveelliset rasvat.. Sitten selvität sun proteiinin tarpeen.. Ja alat syömään sen mukaan proteiinia.. Kyllä, se on tärkee lihasten ylläpitämisessä ja kasvussa, mutta se on myös paljon muuta. Se on tärkeä osa sun kehon jokaista solua. Se varastoituu sun lihaksiin ja elimiin ja sun keho käyttää sitä kudosten rakentamiseen ja korjaamiseen, samoin kuin entsyymien ja hormonien tuotantoon. Tämä tärkeä tyyppi myös mahdollistaa sen, että veresi voi kuljettaa happea kaikkialle sun kehoon. Et ei varmaan tarvi sen enempää perustella riittävän proteiinin tärkeyttä? Mielelläni vielä suosittelisin kiinnittämään huomiota sen alkuperään ja suosittelisin sellasia missä ei ole mukana paljon tyydyttyneitä rasvoja. Huom. Liha ei ole ainut proteiinin lähde!

Tässä pari suuntaa antavaa proteiininlähdettä kaloreineen: 
(Ainiin ja muistakaa että kaikki proteiini mitä sä kurkustasi alas pistät, ei imeydy ruuansulatuksessa suhun.. Riippuu vähän siitä kuinka paljon sulla on niitä kuona-aineita suoliston ympärillä.. En ala huutelee tarkkaa prosenttii paljon imeytyy, riippuu tyypistä… Mutta siis ei lähellekkään kaikki.) Suosittelisin vertailemaan kaloreita ja proteiinejä suhteessa..





Noni siitä vaan suunnittelemaan päivän ateriat ja muista toistaa tämä joka ikinen päivä niin pysyt terveenä! Kuulostaa helpolta ja yksinkeitaiselta.. Tai sitten ei. Mulle toi kuulostaa ruuan laskemisen pakkomielteeltä joka romuttaa mun henkistä terveyttä.. Varsinkin kun mä tiedän että en kykene/ehdi joka päivä miettimään ruokaa tossa mittakaavassa.

Ja mun on ikävä kyllä vielä paljastettava että mun huonot uutiset eivät lopu tähän. "Monipuolisella kotiruualla pärjää pitkälle"- lause kuulostaa mielestäni ihan romanttiselta ja se on saattanut pitää paikkaansa ku meiän mummot on ollu nuoria, mutta seuraava kuva todistannee miksi mä epäilen vahvasti sitä. Ja ottakaa huomioon noi vuosiluvut.. Mä en tiedä onko noi tehnyt tuoreempaa tutkimusta, ei ole ainakaan mun tielle osunut.. Veikkaan kyllä että luvut eivät ole ainakaan parantunut.. Päinvastoin, laskenut kuin lehmän häntä. Siinä lopussa on mainittu muutama syy miksi asiat näin ovat.. Mä en jaksa nyt edes mennä niihin lisäaineisiin millä mm. kasvien väriä parannetaan.. Ja kyllä, luomukasvatuksessakin on läjä sallittuja lisäaineita.. Kalorit on pysynyt samassa, eli vuosi vuodelta me popsitaan tyhjempää ravintoa. Meidän ravinnon tarpeen määrä ei laske, pikemminkin nousee mitä kiireellisemmäksi ja hektisemmäksi tää elämä muuttuu.



 Nämä kaikki edellä mainitut seikat huomioiden on varmaan semi helppo ymmärtää, miksi maailmassa on melkein kaksi miljardia ylipainoista ihmistä ja luku jatkaa nousemistaan.. Plus sitten ne normaalipainoiset jotka muuten vain sairastelee kokoajan… Oletko sinä yksi heistä? ..Maasentavaa ja surullistä, i know..

Tässä vaiheessa mun olis varmaankin syytä esitellä teille se uljas Herbalife. Vähän valaista miksi se on maailmassa nopeiten leviävä lisäravinto. 

Herbalifen tuotteet ovat peräisin oikeasta ravinnosta eli ruuasta. Niillä on omat pellot missä ne kasvattaa kunnollisesti ravintonsa lähteet, eikä niihin tarvitse tunkea ylimääräisiä aineita koska ne kiikutetaan suoraan tehtaalle missä ne muutetaan solutasolle imeytyväksi ravinnoksi. Tarkalleen en tietenkään prosessia tunne, mutta jos et muhun luota niin miten sitten olis suomen verottaja. Herbalife maksaa ihan sitä ruoka veroa.. Voit käydä Life kaupassa kyselemässä, maksaako muut ravintolisät.. Epäilen. Noh sitten siinä pääpurnukassa lukee terveellinen ateria kyljessä. Nyt seuraavassa tehtävässä voit sitten kierrellä kaupassa ja etsiä muita tuotteita missä lukee sana terveellinen kyljessä.. Vähissä on, sillä WHO valvoo, että terveellinen ei saa lukea, jos tuote sisältää yhdenkään epäterveellisen ainesosan. Terveellinen ateria siis lupaa, että annos sisältää kaikki täydelliseltä aterialta vatimat ravintoaineet. Ja mä lupaan, kiitos menestyksensä, Herbalife on todennäköisesti maailman tutkituin seos ja lääkefirmat varmaan kusis hunajaa jos siitä löytyis yksikin epäkohta. Se on meinaan heidän bisnekselleen aika hälyttävää kun kymmenet miljoonat ihmiset alkavat voimaan hyvin ja määrä kasvaa räjähdysmäisesti koko ajan. Jaaaa tuotehan on ollut markkinoilla yli 30vuotta.. Et on ollut aikaa tutkia. Koko tarinahan lähti siitä ku yhen tyypin mama delas laihdutuslääkkeisiin ja se tyyppi päätti löytää terveellisen vaihtoehdon kunnossa pysymiseen. Niinkuin kaikki maailmaa paremmaksi muuttavat ideat, tämäkin lähti epäkohdasta, jolle oli keksittävä ratkaisu.. Tällä hetkellä niillä on maailman parhaimmat terveystieteiliät tutkimassa mitä meidän kroppa tarvitsee, koko ajan yhä useampi ja useampi huippu urhilija tukeutuu ravinnossaan Herbalifeen (mm. FC Barcelona - futisjengi ) ja mä olen henkilökohtaisesti tavannut Herbaa 16 vuotta popsineen melkein 70 vuotiaan mamman joka on huippu kunnossa. Nämä faktat riittää mun vakuuttelemiseen. 

 Plus tulokset puhuvat puolestaan.. Mä tutustuin tähän hommaan kolme vuotta sitten. Äiti pakotti kuuntelemaan yhteen herbailtaan, kävi järkeen ja päätin kokeilla. Olin silloin kuntosalilla duunissa paasaamassa liikunnan tärkeydestä ja mulla oli sellanen kehonkoostumus mittari käytössä.. Hehkutin uutta ravintoani yhdelle miespuoliselle kaverilleni, joka nauro minut "hurahtaneen" ihan lyttyyn.. Minä en siitä masentunut vaan päätimme pistää pikku vedon pystyyn.. Sen kumman kehonkoostumus oli kuukauden loppuun mennessä muuttunut radikaalimmin voitti ja toinen joutui ostaa toiselle kympin joululahjan (aika paha). Sääntönä oli että mä vetelin herbaa normi ruuan ohella ja tää haastajani jatkoi samaan malliin kuin hän näki parhaaksi.. Eli normi ruualla.. Mä en muista et vetikö hän jotain palauttavia treenin jälkeen.. Mä treenasin sen ajan aikana yhteensä 4 kertaa.. 23 päivän päästä mun rasvat oli tippunut 4 prosenttiyksikköä ja oli tullut 3 kiloa lihasmassaa lisää.. Paino ei ollut paljon tippunut, mutta hyvä olo tuntui ja näkyi peilissä.  Voitin luonnollisesti. Tää taisi olla se käännekohta mun elämässä milloin mun vartalotyyppi muuttui löysästä soikio-omenasta maapähkinäksi. Plus mä en ole ollut kipeä kolmeen vuoteen * Mun tulokset eivät edes ole mitään verrattuina joihinkin keisseihin mitä olen päässyt tässä muutaman vuoden aikana todistamaan.. Mulla ei ollut mikään niin paha lähtökohta. Ainii, cell U lossien ansiosta mulla lähti jäätävät menkkakivut. Eli käytännössä sekin oli korjattavissa riittävällä raudalla, calsiumilla ja c-vitaminillä. Vaikka tuote ei moista lupaakkaan.. Ainut mitä Herbalife sulle lupaa on riittävä ravinnonsaanti. Se nyt vaan sattuu vaikuttamaan niin moneen sun elämän osa-alueeseen.

* Mun terveydestä oli tullut jotenkin liian itsestään selvyys ja jenkeissä en enään vetänyt niitä säännöllisesti.. Siten kun tulin takas, käytin vain mun loput herbat enkä tilannut lisää. Ajattelin että kyllä mä nyt terveelisellä normiruualla pärjään vähän aikaa. Kesällä sitten meinas flunssa iskee ja olin ihan ihmeissäni.. Loppukesästä mun ihanat vartalonmyötäset mekot alko näyttää ällöltä ja kaikki vähän kiristi. En ollut sinut nahoissani ja se vei mielialaa alaspäin. Arvatkaa pari kertaa oliko herbat takas kuvioissa ja vähän äkäseen? Nyt tilane on melkein takas normaalissa ja rakas kroppani alkaa olemaan taas ihana <3  

Syönkö normaalisti? Kyllä, nytkin picnicissä. Ulkona muutenkin aika paljon.. Rakastan ruokaa.. Tottakai yritän syödä mahdollisimman puhtaasti ja olen jättänyt lihaa vähemmälle.. Kokkaamisen opettelen sitten kun mulla on perhe.
Liikunko? Tietenkin.. Ihan vaan että pääkoppa pysyy järjissään. Kesäsin juoksen, talvisin joogaan, nyt oon käynyt pari kertaa salilla pumppaamassa persettä ihan pinnallisista syistä.
Herkuttelenko? JEP! Mul ei oo miestä ni yks plus yks = suklaa ja jäätelö.. Mutta mä en stressaa koska tiedän että mun lihakset on ja pysyy kiitos herban.. Ja pakkohan sitä on pitää kurvit kohillaan.. Mä ihannoin vähän pehmeempää, muodokkaampaa ja tervettä naisen kroppaa.. Sitäpaitsi se on jännä kuin kaikki mieliteot loppuu ku sun kroppa saa kaiken mitä se tarvitsee!

Mä tulen vetämään koko loppu elämäni herbaa ja oon niin kiitollinen että olen tajunnut tän homman jo tässä iässä. Voin hyvin, näytän hyvältä, ei oo selluliittiä ja energiaa riittää. Muo ei ahdista vanheta koska toistaiseksi olen muuttunut vain paremmaksi vuosi vuodelta.. Ainiin, mainitsinko että ne maistuu aika helvetin hyviltä? En tiedä miten se on mahdollista, mutta en valita. Sitäpaitsi ne on aterialta edullisempia kuin normi ruoka.

 Nyt mä olen tullut tän asian kanssa ulos kaapista ja kertonut salaisuuteni. Ehkä te pidättä muo outolintuna, mutta suomalaiset tulee kaikessa vähän jäljessä sekä kaikkea aina epäillen.. Niin tässäkin. Mun kanssa on vihressä hurmiossa mukana jo kymmenet miljoonat ihmiset ja ei tarvitse ku mennä instagramiin selailemaan #herbalife  tai #herbalife24 niin tajuu vähän tätä juttua.. Jos mulla ei olis mun projektia, alkaisin tekemään tätä kunnolla työkseni. (ja joo ei ole mikään huijaus, olen kyllä ehtinyt tutustuu ansaintamalliin ja idiootimpaa on panostaa koko elämänsä tuntityöhön.. Mut en jaksa tässä sitä avaa) Mikä olis parempaa, kuin auttaa ihmisiä voimaan paremmin ja olemaan terveitä. Jenkkilässä pompsahtelee Herbalife 24 (eli niitten urheilusarjan) Personal treinereitä ku sieniä sateella. Joku kaunis päivä meiänkin treinerit tajuu.. Ja siis niitä on jo.

Maailma muuttuu ystäväiseni, niin tässäkin asiassa.

 Ainii ja aina kysytää miks niitä ei sitten myydä kaupassa.. Siksi koska tarvitset hyvinvointi ohjaajan alkuun.. Jos esim. sun kropassa on paljon kuona-aineita ja se saa kunnon ravintoa, voi tulla aluksi jonku näköisiä puhdistusoireita.. ym.. ja yksin voisit tulkita väärin. Lämpimästi suosittelisin etsimään käsiisi lähimmän Herbalife hyvinvointiohjaajan eli vaikka mut.

 Tulipahan avauduttuu.. huhhuh :D Mä toivoin et mun ei tarvii enää ikinä perustella tätä kenellekkään kaverille :D Jos joku haluaa että mä autan homman kanssa alkuun niin tunnen hyvii tyyppei herbalta ja voin itsekkin avaa vähän tätä hommaa.. Olit siten tuttu tai tuntematon ni rohkeasti viestii mulle, en pure. Välimatka ei haittaa ja voi opettaa suo itse tilaamaan myös, silloin niitä saa vähintään 25 prosenttia edullisimmin ;) 

jenni.m.sinkkonen@gmail.com
0401299664
tai sitten koodii naamakirjassa: Jenni Lifeline

Loppupa tää tylysti mut en jaksa enää.. 

Terveellisempää tulevaisuutta kaikille
Jepa 

p.s tää ei ole sit todellakaan mikään herban virallinen teksti, vain omaa pohdintaa. Ja nyt te tutkijat jotka menette googleen tän aiheen tiimoilta niin ette todennäköisesti löydä sieltä mitään mitä mä en ole nähnyt. Säästytte siis linkittelyltä. Ja jos tulee vastaan jotain negatiivista niin tutkikaas sitten myös mihin ne jutut on päättynyt ja kuka ne on pistänyt liikkeelle.. Jos kyseessä on lääkefirma ni miettikääpä niitten motiivei :D




tiistai 15. lokakuuta 2013

Rohkealle Anonyymille vastaus


Mä sain mun edelliseen tekstiin Anonyymin kommentin joka meni näin: 

"Tuli väistämättä mieleen, että ehkä sun elämä vois olla vielä piirun verran parempaa, jos sen sijaan että "Muo ei ainakaa vois vähempää kiinnostaa muiden elämä", alkaisit kiinnostumaan myös muista kuin itsestäsi. Äkkiseltään tuntuisi, että voisit sillä saada aikaan myös muille parempaa fiilistä elämään, mikä puolestaan voisi tuoda uudenlaista sisältöä myös omaan elämääsi."

Vastaukseni: 

 Moi sinä rohkea Anonyymi, Kiitos että kirjoitit. :) Halusin vastata tälleen uudessa tekstissä, koska sulla on ihan hyvä pointti. Sä olet aivan oikeassa siinä, että muiden fiiliksen kohottaminen tuo uutta ihanaa sisältöä omaan elämään.

 Mutta epäilen että muiden vakoileminen netissä ja niiden ongelmiin ilman kysymättä puuttuminen ei tuo minkään näköistä sisältöä ja sitä tarkoitin kun minnuu ei voisi vähempää kiinnostaa muiden elämä. Muo kyllä kiinnostaa mun läheisteni elämä, mutta sen olen oppinut että jopa heidän elämäänsä en pysty millään tavalla vaikuttamaan, elleivät he itse sitä pyydä tai halua. Muiden asioihin puuttuminen ei enään kuulu tapoihini ja suosittelen sitä lämpimästi muillekkin. Yleensä se kääntyy turhaan pätemiseen ja oman "viisauden" pönkittämiseen mikä on taas yksi tapa viedä muilta energiaa, eikä antaa sitä heille lisää (tän mä voin selittää paremmin sitten kun pääsen taas avautumaan noista energioista)

 Eniveis, hyvin usein mulle kyllä tullaan kertomaan kaikkia henkilökohtaisia asioita. Joskus jopa sellaset ihmiset ketä en vielä silloin hyvin edes tunne.. Näin on ollut aina. Monelle ihmiselle mä en ole ainoastaan ripsentekijä, vaan se tyyppi kenelle saa joka kolmas viikko taas avautua kaikki omat jutut. En tiedä miks. Mulle on ilmeisesti helppo puhua, mä olen hyvä kuuntelemaan ja yleensä multa saa aika suoran kommentoinninkin. Ehkä siks. Ja muo kyllä kiinnostaa ne asiat ja aina mä olen otettu siitä, että jengi antaa mulle luottamuksensa. Sitäpaitsi mä olen oppinut sitä kautta paljon asioita. Ja homma toimii myös toiseen suuntaan.. Jos mulla on joku kriisi meneillään, niin ei ole kauan, koska saan avautuu sen niin monelle :D Puhumallahan ne kaikki jutut helpottuu, ja siks se on hyvin tärkeää että lähellä on niitä ihmisiä kenen kanssa voi jutella. Tai jos ei ole niin sitten on ammatti tyyppejä siihen, tai sitten voi vaikka tulla ottamaan mulle ripset :P

 Noh sitten on tämä mun blogi, mä pyrin kirjoittamaan tänne melkeimpä vain silloin, kun mulla on jotain tärkeämpää sanottavaa. Jotain mitä toivoisin muidenkin ymmärtävän. Voin tehdä sen ainoastaan oman elämäni kautta, jos haluan tehdä sen aidosti. Enkä voi kuin vain toivoa, että jengi tajuu ne pointit sieltä rivien välistä. Jopa " muo ei voisi vähempää kiinnostaa muiden elämä"- kommentilla pyrin saamaan lukijassa ärsyyntyneen fiiliksen ja sen ajattelemaan "no vittu ei muokaan kiinnosta muiden elämä" -Mikä taas toivottavasti johtais siihen että se alkais kiinnittää enemmän huomiota omaan elämäänsä. 
  Ai mistä mä päättelen että jengii kiinnostaa muiden elämä? No siitä että Seiska lehti on suomen luetuin lehti ja varmaan sadalla Life Style bloggarilla on aivan helvetisti lukioita.
 No eniveis, mä toivon että ne jotka lukevat mun blogia yrittävät mielummin ymmärtää mitä mä yritän sanoa, kuin vain sana tarkasti ottaa nokkiinsa jostain mun lauseesta. Mä viestin vahvasti siitä että mä pidän itseäni oman elämäni tärkeimpänä tyyppinä ja haluan keskittyy mun omaan elmääni. Mutta se täytyy huomioida, että mun läheiset ihmiset on mun elämä. Tällä mä toivon että muutkin alkaisi pitämään itseään oman elämänsä sankarina. Uskon että on vaikea vaikuttaa positiivisesti sun ympärillä olevien ihmisten elämään, jos et osaa pitää itsestäsi huolta ensisijaisesti. Blogin kautta mä pyrin viestittää mun hiffaamia asioita muillekkin ja mikä parasta, vain ne lukee joita kiinnostaa! Mun ei tarvitse tyrkyttää mitään elämänviisauksia kenellekkään.

 Ja joka kerta kun joku sanoo mulle että mun blogia on kiva lukea, mä tuun niin iloiseksi! Ja muutama on sanonut että mun kirjoitus sai ajatelemaan! Siinä se, tehtävä suoritettu, jos mä saan edes yhden ihmisen ajattelemaan pointteja, mitkä on mun mielestä tärkeitä, niin blogi on lunastanut tarkoituksensa! Ja se, hyvä anonyymi, kyllä tuo mun elämään uutta sisältöä, kiitos vain huolenpidostasi.

 No sit mites se, että mä olen viimisen vuoden aikana uhrannut aika pirun monta tuntia miettimiseen, miten tästä rakkaasta pallostamme saataisiin vähän parempi paikka elää. (huom. tässäkohtaa mielestäni ajattelen myös muitakin kuin itseäni) No mihin ratkaisuun olen päätynyt? Mielestäni siihen vaikuttaa kolme päätekijää: Järjestöt jotka auttaa siellä missä apua tarvitaan, yritykset jotka tekevät eettisiä ja luontoystävällisiä valintoja ja sitten tärkeimpänä ihmiset jotka tukevat edellä mainittuja. On myös mietitty sitä että onnellisemmat ihmiset saavat enemmän hyviä asioita tapahtumaan ja mikä olis parempaa kuin maapallo täynnä onnellisia ihmisiä. Mä jo nyt tiedän että tämä tulee olemaan mun koko elämän mittanen projekti ja mä olen hyvin onnellinen asian suhteen, koska mikä parempaa kuin se, että saa kannettuu oman kortensa kekoon parantaakseen muidenkin elämää.. Ja tähän ajatteluun tuskin kykenisin, ellen olisi ekana keskittynyt vain ja ainoastaan itseeni.

Mä olen 27 vuotias ja olen vasta viimisen vuoden aikana oppinut olemaan enemmä itsekkäämpi. Ja voin hyvällä omatunnolla suositella muillekkin. Mutta vain ja ainoastaan jos tajuu sen, että kaikki teot ja ajatukset mitä sä viljelet, tulee takaisin sulle ehkä jopa vielä vahvempina. Joku fiksu mulle joskus tokas "Hyville ihmisille tapahtuu hyviä asioita" ja hyvä lukija, vaikka sä luit ton lauseen internetistä, suosittelen lämpimästi sisäistämään sen niin hyvin kuin mahdollista. 

 Joten nyt kysymys kuuluu hyvä Anonyymi, oletko vielä todella sitä mieltä että mun elämään ei tule uudenlaista sisältöä muiden jeesimisestä? Pitäisköhän mun vielä tunkea nokkani johonkin toisen asiaan?
 Mä uskon vahvasti että mun elämän sisältö on just hyvä näin :)

 Mä haluan kiittää sinua "rohkea" Anonyymi, että sit aikaan tämän kirjoituksen. Keskustelua on aina ihan hyvä käydä. Arvostaisinkin sitä toki, jos uskaltaisit käydä sitä omalla naamallasi. Niin kun minä käyn. Mun elämän ohje kaikille Anonyymeille; se mitä et uskalla omana itsenäsi sanoa, kannattaa varmaankin jättää sanomatta. (poikkeus taitaa mennä siinä jos tarvitsee neuvoa johonkin henkilökohtaiseen asiaan.. huom henkilökohtainen)

ystävällisin terveisin Jepa


torstai 10. lokakuuta 2013

Rakas julkinen päiväkirja 11.10.2013




  Tää on hauskaa. Mä en siis ole mikään päiväkirjan kirjoittelija luonne, mut mä kyl tykkään lukee mun omia tekstejä täällä. Ja näköjään tykkää hirvee läjä jengii myös. Varsinkin jos mun otsikkona on joku henkilökohtaisiin asioihin viittaava. Mä en ymmärrä.. :D Muo ei ainakaa vois vähempää kiinnostaa muiden elämä. Siks mä jotenki automaattisesti ajattelen et ei muitakaan kiinnosta mun elämä.  Tähän väliin olis varmaan sopivan vaatimatonta tokaista, että se mun elämä ei oo mitään ihmeellistä.. Mutta sehän olisi valehtelua. Mä oon ollut aina vähän sellanen tyyppi, että mulle sattuu ja tapahtuu.. Ei mitään pahoja asioita, mutta kumminkin. Mä löydän aina itteni aina mitä ihmeellisimmistä tilanteista ja mä tykkään siitä, niistä saa aina hyvän tarinan. Mikä tahansa tilanne on hyvä, kunhan se on hyvä tarinana. Joko se tarina on hieno hetki mitä sä haluat muistella sitten kiikkustuolissa, todella hauska läppä (vaatii kyvyn nauraa täysii itelleen) tai sitten se on hyvä opetustarina sun elämän janalla. Kaikki yhtä tärkeitä sun matkassa. Mä olen välillä pahoillani jengin puolesta kun ne ei osaa ettii niiden vastoinkäymisten opetuksia ja tarkoituksia, vaan keskityy ainoastaan valittamiseen. Asioilla kun on tapana toistaa itseään niin kauan kunnes läksy on opittu. 

 Mun ystävä lähetti mulle yks kerta sellasen kuvaviestin missä luki: If Hollywood made your life into a movie, would you even go see it?… If not, then it's time to rewrite the script.
  Mun elämässä on kyllä tullut tilanne, milloin tajusin että käsikirjoitusta täytynnee muokkaa hieman. Ei kokonaan muttamaan tietenkään, mä tarviin mun leffaan mun menneisyyden, sen takia mä oon se tyyppi mikä mä olen nyt. Takana on iso läjä opetustarinoita. Mä oon kyl skidisti ylpeä, että tajusin ton sanoman ennen kuin Juulia lähetti sen viestin :) Ja mä nyt kyllä voin rinta rottingilla sanoa, että todellakin menisin kattomaan mun leffan. Jatko on jo käsikirjoitettu, ainakin osin :)

 No eniveis mä oon aina välillä miettinyt että mistä tää mun tapahtumarikas elämä johtuu.. Päälimmäiset syyt taitaa olla: Positiivinen elämänasenne (vetää paljon kivoja ihmisiä puoleensa ja ärsyttää sopivasti katkerii ja omaan elämäänsä kyllästyneitä) Sisäinen halu seikkailuihin (Pyrin mahdollisimman usein sanomaan kyllä kiitos uusille kokemuksille ja tuttavuuksille) Sponttaanisuus ( Jossain vaiheessa päätin antaa ohjat elämän käsiin, hyvin harvoin suunnittelen mitään) ja ehkä sit se luotto siihen, että kaikki aina järjestyy parhaiten päin… Opetustarinat ehkä johtuu seuraavista luonteenpiirteistä: Impulsiivisuus (tee eka, sitten ajattele :D) Jääräpäisyys (pistän mun horoskoopin piikkiin; härkä) Malttamattomuus (kaikki nyt heti tai ei ollenkaan) jaaa ehkä Suorasanaisuus ( se on joko aidosti tai ei ollenkaan).. Nii, ei väldesti mitään hirveen pahoja, mut kelatkaa noi kaikki yhdessä :D Mut hei, ei kukaan oo täydellinen.. Ja sitäpaitsi mä työstän noita.. Malttamattomuus on jo semi hallinnassa, jääräpäisyyden tiedostan ja osaan soveltaa sitä :D Suorasanaisuudesta en ehkä haluu ees luopuu, mutta oon oppinut miettimään kuka ansaitsee sen ja Impulsiivisuus kävelee aika käsikynkkää intuiition kanssa, niin en oikein tiedä mitä siitä ajatella. Ehkä kyl pidän senki. :D

 Mun pari aikasempaa päivitystä on ollu jotain wannabe äiti teresa päivityksiä ja saarnaaminen kumminkaan ei ole tän blogin tarkoitus. Mä rupesin miettimään että mikä se tarkoitus nyt sit on, enkä keksinyt :D Päätin rajata kategorian siihen mitä mä itse haluan lukea jälkeenpäin. Ma tiedän että tän tarkoitus selvii sitten myöhemmin. (Huomaa maltillisuus :D)

 Nyt on taas aika summata viime aikojen tapahtumia:

Ensinnäki mulla on takana yks siisteimmistä kesistä ikinä!! Mä en osaa sitä selitellä sen kummemmin, mutta voin kertoa salaisen reseptin. Tein arjesta juhlaa, annoin aikaani vain tärkeimmille ja keskityin hetkeen. Samalla mun projekti meni omalla painolla eteenpäin ihan niinku ennustaja täti lupasi vuoden alussa (pitäkää vaan hörhönä - ei kiinnosta :D) Mä löysin itelleni paljon uusia mielenkinnon kohteita, tapasin siistejä tyyppejä, luin, opiskelin, ja hengasin itteni kanssa. Reseptin perään loraus viiniä, ni Vola! Aevan mahtavaa..

 Noni, puretaas vähän tota.

Keskittyminen hetkeen: Mä kesän alussa kelasin että voinko mä elää onnellisena tän kesän ilman räpsimättä kuvia ja päivittämättä mun tekemisiä. Saanko mä niistä yhtä paljon irti ilman että saan kerrottuun niistä muillekkin. Kännykän käytöstä on tullut paljon esiin keskusteluja, ja tuntuu et jengi elää tilanteessa kuin tilanteessa ainakin osin siellä bitimaailmassa. Mä en yleensä jaksa komppaa muiden kirjoituksia, vaan haluan kokeilla itse käytännössä. Niinpä mä testasin. Nyt otetaa huomioon, että itsehän löysin toista kymmentä tuhatta kuvaa koneeltani tossa joku hetki sitten. Ja ei, en harrasta valokuvausta. Vielä ainakaan. Nyt vain yritin olla mahdollisimman paljon läsnä keskityin muistamaan sen hetken, enkä sitä kuvanotto hetkeä. Oon tajunnut että tää lärvi ei tästä mihinkään muutu vaikka kuinka kuvais. No sainko mä enemmän irti? Uskon vahvasti niin. Täytyy kyllä myöntää, että olen kiitollinen kavereille jotka napsi jostain momenteista muutaman muiston ja kyllä itekkin ihan pari. Mutta tajuutte pointtini? Tulevaisuudessa en tiedä miten mun päivittelyt tulee etenemään, enkä todellakaan vaivaa päätäni sen miettimisellä. Mutta mä todellakin tiedän, että on paljon tärkeämpää luoda niitä hyviä hetkiä mun itteni takia, eikä niiden kuvien takia. Sitäpaitsi nyt mun muistoissa vuonna 2013 kesällä mä näytin helvetin hyvältä ja onnelliselta. :D

 Projektin eteneminen: Tiedäte kun päättää vaan jotain oikein vahvasti, silleen koko sydämmellä, niin hommat vaan alkaa menee oikeaan suuntaan omalla painollaan. San Franissa olessani ku asuin sen yhen juristin luona ja juteltiin tästä mun hommasta, niin se sanoi mulle about näin: Mä en muuta osaa sulle neuvoa kuin että sillon kun sulla on vahva visio, niin keskustele siitä mahdollisimman monen kanssa, koko ajan. Kukaan ei pysty tekemään sitä niinkuin sinä, mutta sä tarvitset niiden ihmisten neuvot ja ajatukset, jotka sun tielle osuu. Ja muista kuunnella niitä, sekä soveltaa… Ja niin mä olen tehnyt. Haha kaikkien kohalla ketä mä tapaan, niin mietin että mitä sen tyypin on tarkoitus mulle opettaa :D Yleensä opetus tulee kumminki rivien välistä, pitää vain osata soveltaa. Voi luoja, kuinka paljon mä luulin tietäväni vuosi sitten ja kuinka vähän mä oikeesti tiesin. Kuinka vääriin asioihin mä keskityin :D
 Projekti on muuttunut, luonnollisesti. Tai siis vois sanoa että kehittynyt. Monen mutkan ja neuvon jälkeen palasia on loksahdellut kohilleen ja loksahtelee koko ajan. Nyt mä en ole enään yksin tässä. Oon löytänyt paremman avun mitä edes uskalsin toivoa. Se ennustaja mamma puhui aika paljon mun projektista enkä jaksa siitä sen enempää avautua muuta ku et yks lause siltä mulla on koko ajan päässä; it's gonna get there and it will be better than you know. It's gonna be one magical ride for you. - Mä jo tapahtuneiden asioiden perusteella uskon sitä mammaa.

Luin ja opiskelin: Muo on jo aika pitkään kiinnostanut käsite onnellisuus ja niin näköjään kiinnostaa todella monta muutakin tyyppiä. Aiheesta on meinaan tehty aikas pirun monta tutkimusta. Niin pitkien kuin lyhkäisten aikavälien. Niin psykologisessa mielessä kuin fyysisessäkin. Tiede on tutkinut ja näyttää siltä että sitä on tutkinut itse kukin taho. Blogeissa kirjotetaan koko ajan onnellisuudesta ja kompataan pääosin The Seceret -kirjaa ja kaikkia sen sukulaisia. Työn mielekkyyteen ja vapaa-ajan korostamiseen törmää melkein joka päivä jossain kirjoituksessa. Ted-talkeissa löytyy lähemmäs 50 eri puhetta onnellisuuden tavoittelusta. 2010-luvun jengi on heränny käsitteeseen onnellisuus. Kuin kingiä! Paremman maapallon avaintekijänä on kumminkin onnellisemmat ihmisjoukot. 
  Eli siis materiaalia löytyy ja minähän opiskelen. Onnellisuus on iso osa Lifeline projektia joten mun on vähän niinku "täytyny" imeä tietoa siitä :D Voin sen sanoa, että onpahan muuten siistein aihe mitä mä olen ikinä opiskellut ja aidosti ihmettelen miksi aiheesta ei ole kurssia peruskoulussa? Sehän on kumminkin koko ihmis olemuksen perus tarkoitus, eikö?
Noh tän kirjoituksen tarkoitus ei ole paasata siitä sen enempää. Se saa ihan oman kirjoituksen joskus hamassa tulevaisuudessa ja voin jakaa mun havainnot aiheesta. Sitä odotellessa kaikki kiinnostuneet pistää googlen hakukenttään sanan Happiness ni alkaa löytyy ;).Englanniks löytyy paljon mielenkiintoisempia.

 Voin kumminkin nyt nopeesti summata pari (mun uskomuksen mukaan) pääpointtia: Onnellisuus ei todellakaan ole missään määrin päämäärä, vaan täysin ainoastaan tapa elää. Se on helpommin sanottu kuin tehty. Ihmisen mieli on hyvin vaikeaselkoinen käsite johon vaikuttaa niin monet eri tekijät. Mutta jos haluat olla aidosti onnellinen, aloita mielen kouluttaminen. Pitkä ja vaikea homma mutta olet sen arvoinen. Onko mun mieli koulutettu? Ei todellakaan, sairas jääräpää :D Mut hiljaa hyvä tulee..

 Onneksi on iso läjä valmiita pointteja mihin kannattaa keskittyä, jos tavoittelee onnellisuutta. Havaintojeni mukaan kolme päätekijää ovat:

1) Keskittyminen hyviin hetikiin sun elämässä. Paino sanalla k-e-s-k-i-t-t-y-ä. Luuletteko että sanonta "aika kuultaa muistot" on ihan tuulesta temmattu. Jopa sun muisti pyrkii keskittymään niihin elämän hienouksiin.. Sitäpaitsi mitä enemmän niihin keskittyy sitä enemmän niitä löytää omasta elämästä. Vink vink

2) Tavoitteiden asettaminen ja niiden saavuttaminen tulee esiin pääsääntöisesti kaikissa onnellisuutta koskevissa kirjoituksissa. Eteen on tullut monia, monia  tarinoita joissa ihmiset ovat puhjenneet kukkaan löydettyään itselleen tavoitteen. Meille ehkä hyvänä esimerkkinä voi toimia tää looking like a ladyboy-buumi. Ihan normi naikkoset saa yks kaks joka tuutista ravinto ja kuntoilu -tietoa siitä, kuinka kasvattaa habaa ja yks kaks BUM nekin haluaa olla siellä lavalla pullistelemassa. Sen jälkeen jokainen menee omaan blogiin kirjoittaa kuinka onnellisia ne on saavutuksestaan ja ei kuin uutta tavoitetta kehiin ens vuodelle. En tuomitse *kädet ilmassa* mut ihmettelen vaan että missä on jengin mielikuvitus..

3) Toisten auttaminen. Mä en usko et kukaan kieltää sitä hyvän olon tunnetta mikä on tullu joskus, jos on voinut omalla pienellä jeesillä auttaa jotain toista sen esteissä. Nyt jos siihen hetkeen ei ole keskittynyt niin ei ole osannut kunnolla rekisteröidä sitä hyvän olon tunnetta. Mutta siis monet tutkimukset osoittaa että pienet teot toisten eteen lisää tekijän onnellisuuden tunnetta. Joten ole siis itsekäs paskiainen ja tarjoo huomenna kaverille kahvit ;)
(Ja ei, tässä esimerkissä mulla ei oo mun projektin lehmä ojassa, vaan oikeesti tää nousee esiin melkein joka puolella)

Täs esim on hauska Ted -talk siitä:  How to buy happiness

Tähän väliin mun on nyt sitte pakko sanoo et en pidä itseäni yhtään minään asiantuntijana ja puhun vain oppimani ja omien ajatusteni kautta. Myöskin haluaisin jälleen kerran muistuttaa että ei kannata uskoa kaikkea mitä internetistä löydät, vain kehottaisin jokaista itse miettimään. 

 Äh vähän mä olisin voinu jauhaa viel kaikesta, mut säälin jo nyt teitä ku tää on niin pitkä. Yks läppä mun on kumminki pakko jakaa :D

No ku ajatellaan sitä paljon puhutua vetovoiman lakia (jos et oo vielä törmännyt kyseiseen sanaan niin taas kattele googlest) Mun elämässä se on aina toiminut. Jopa niin hyvin, että mun välillä tekee mieli kattoo taivaalle ja huutaa et "Really??? ooksä vittu tosissas??" En siis ehkä oo tiedostanut sitä enkä siis osannut käyttää sitä oikein. Enkä välillä veläkään osaa :D Mut joo.. Mites tää. Kun mä olin pieni ni mun mummolassa oli sellanen Maailman vahvin Nalle- kirjanen.. Ja se oli mun ultimate lemppari. Mä aina kuvittelin että Minä ja Maailman vahvin Nalle oltais kavereita ja keksittiin aina kaikkee touhuumista. Noh, mä olin viimeviikonloppuna kattomassa mun kaverin Nallen kiipeilykisoja, kun ne kerrankin oli suomessa. Nalle on yks mailman parhaimpii (tai mä oon kyl aika varma et paras) kiipeilijöitä. Ja tietenkin se voitti ne muut ihan helposti :) Iltasanomat sitten kirjoitti sen voitosta, voitte käydä yytsii sen tuosta …..Kiinnittäisin kumminkin huomiota siihen ihan viimeiseen kuvatekstiin.. "Maailman vahvin Nalle" Boom! Mulla on siis kaverina Maailman vahvin Nalle :D 

Ihanaa päivän jatkoa kaikille <3

 Ja jos te kelaatte et yeah right "tapahtumarikas elämä".. Niin luuletteko että mä haluun jakaa kaikkea :D Muut saa luvan väritellä, meitsi sensuroi.. 

-Jepa

tiistai 10. syyskuuta 2013

GIRLS CAN - Autetaan Plania



Se et mä kirjotan tätä blogii näin harvoin, ei suinkaan johdu siitä että mulla olis aiheet lopussa.. Ei todellakaan. Tääki juttu mun piti kirjoittaa jo muutama kk sitten.. Mutta musta tuntuu että mulla on nyt niin paljon kaikkea tässä, ja sit jotkut asiat vaan lykkääntyy. 

 Illalla mä näin uutisaiheen ja sen jälkeen koko yön painajaista siitä. Mä en nähnyt unta että olisin joku 8-vuotias jota raiskataan, vaan unta että mun oli tarkoitus pelastaa se, mutta mä epäonnistuin.. Samas unes näin myös et olin mäkis töissä ja  en ikinä ollu tarpeeks nopee ku mun piti asetella ne tomaatit kauniisti sinne purilaiseen.. Yks asiakas ei saanut kuin puolet hampparistaan, kun mä olin syönyt siitä puolet.. En sit tiiä miten noi unet liittyy toisiinsa muuten ku, et kummassakin epäonnistuin.

 Mulla meni tossa keväällä vähän överiks toi murehtiminen maailman epäoikeuksista. Ja otin tietoisesti niitten ajattelusta vähän lomaa.. Nyt uutiset palautti sen ehkä isoimman epäkohdan mun mieleen ja selvästikkin oli tän tekstin vuoro. 

 Sosiaalinen media on tehnyt oman osansa uutisen levittämisessä, mutta jos nyt joku on missannut niin tuosta;


Nyt se että sä luot vihaa noita miehiä kohtaan ei auta niitä tyttöjä mihinkään suuntaan.. Pakko keksiä jokin toinen keino.

Mä olin aloittanut tätä tekstiä jo pari kk sitten:

Tämä kirjoitus sisältää muutaman ahdistavan faktan, mutta välillä on hyvä omistaa pieni momentti asioiden tiedostamiselle. Miksi? Jos ei muuta, niin oletpahan taas muutaman päivän erityisen kiitollinen omasta elämästäsi ja voit sitten vaikka lähettää kiitos- kortin meikäläiselle, kun omat ongelmasi tuntuvat vähän aikaa hyvin olemattomilta.

 Voitaisiin aloittaa tämä sessio tarkastelemalla kuvaa meidän maapallostamme:



Kuin hyvin pieni se loppupeleissä onkaan ja kuin paljon sinne mahtuu epäoikeudenmukaisuutta ja ahneutta. Mun maailmankuva on muuttunut vuoden aikana hyvin paljon. Isosta, täynnä esteitä olevasta pallosta on muuttunut pienen pieni mahdollisuuksien mantere, josta pitää pitää huolta. Ainut ongelma on välinpitämättömät omassa maailmassa elävät ihmiset, joka ei nää omaa nenäänsä pidemmälle. Toistaiseksi tää jengi on vielä enemmistöä, mutta mulla on sellainen kutina, että homma tulee muuttumaan muutaman vuoden sisällä. :)

 Nyt kun tölläätte tota kuvaa ni kelatkaa et sä asut siellä ylhäällä ja nä nää asiat tapahtuu siellä vähän alempana:

• 66 miljoonalta kouluikäiseltä tytöltä on tälläkin hetkellä evätty pääsy peruskouluun.
• Tytöt ovat kolme kertaa poikia useammin aliravittuja.
• Joka vuosi 10 miljoonaa tyttöä joutuu alaikäisenä naimisiin.
• 60 % Saharan eteläpuolisessa Afrikassa asuvista 15–19-vuotiaista tytöistä on naimisissa.
• Raskaus tai siihen liittyvät komplikaatiot on yleisin kuolinsyy 15–19-vuotiaiden naisten keskuudessa.
• 150 miljoonaa tyttöä (ja 73 miljoonaa poikaa) on kokenut raiskauksen tai muuta seksuaalista väkivaltaa.
• Järjestelmälliset raiskaukset ovat yleinen ase konflikteissa ja sodankäynnissä.

 - Pidemmälle en ollut tekstissä vielä päässyt, mutta nyt mä uskon, että mun ei tarvitse perustella tätä sen enempää… Pointti on toivottavasti mennyt perille.

 Monet hyväntekeväisyysjärjestöt ovat heränneet sille faktalle, että todennäköisesti suurin muutos parempaan suuntaan kehitysmaissa saadaa kouluttamalla tyttöjä. Ja sehän on aivan selvää. Naiset on ne jotka opettavat lapsilleen osaamansa taidot eteenpäin. Eli jos koulutat yhden tytön, niin koko perhe oppii lukemaan. Ja niin kauan kun tytöillä ei ole hajua heidän oikeuksistaan, miehet siellä saavat pitää valtansa ja se tarkoittaa sotia ja raiskauksia. Tiedän, helpommin sanottu kuin tehty, mutta pakkohan se on yrittää! Tyttöjen koulutus on hyvin, hyvin tärkeää maapallon tulevaisuuden kannalta.

 Mm. Planilla on menossa hieno kamppanja Girls Can. Se kiertää netissä sosiaalisen median kautta ja ideana on kierrättää purkkia mahdollisimman monella jotta saadaan tyttöjen hyväksi mahdollisimman iso rahasumma kerättyy.. Planin sivuilla eniten massii keränneet purkit saa eniten näkyvyyttä. 

 Mä perustin mun Blogille purkin ajat sitten ja ajattelin että pistän sen kiertämään tämän tekstin kirjoitettuani.

 En pystynyt pelastamaan sitä 8-vuotiasta, mutta mä pystyn tekemään tämän: 

Haastan KAIKKI Bloggarit (blogiaiheesta riippumatta) luomaan oman Canin. Te voitte luoda sen bloginne nimellä ja samassa voitte vahingossa saada myös blogillenne enemmän näkyvyyttä. Sama homma koskee yrityksiä, on teillä sitten iso tai pieni yritys, luokaa oma Cani sen nimellä. Ja miksipä ei vaikka teidän tanssiryhmän nimellä, tai vaikka kuoron nimellä tai  koulun nimellä, tai vaikka sitten vaan ihan omalla nimellä. Purkin luominen maksaa sen 15€ ja jo sillä sä vaikutat monen tytön tulevaisuuteen.. Saatika sitten kun sun lukijat lähtee mukaan keräykseen. Perusteluna purkin luomiselle voitte käyttää tätä minunki tekstiä, ihan sama. Tärkeintä on että luotte oman purkin :)

 Homma lähtee käyntiin, sekä voitte tutustua ohjeisiin ja sääntöihin tuolta: 
http://www.girlscan.fi/fi

Mun purkki näkyy tossa blogin oikeassa sivussa ja voitte sieltä myös ilmottautua jos haluutte että purkki lähetetään teille ;) Samoin myös Bloggarit.. Siellä on selkeät ohjeet miten se purkki lisätään omaan blogiin. Tämä tekniikan ihmelapsi osasi sen, joten säkin osaat.

Muiden tehtävänä on sitten levittää tätä sanaa, jotta mahdollisimman monta purkkia tulisi luotua. Autetaan Plania hyvässä työssä <3 Vaikka ei lahjoittasi kuin 3 euroa, se merkkaa jollekki hyvin paljon. Tarkoituksena ei olekkaan tyhjentää yhen kukkaroa. vaan levittää sanaa jotta mahdollisimman moni voisi raottaa kukkaroa edes muutamalla eurolla. Nyt jos et perusta omaa purkkia, niin voit yhtä hyvin tuolla samoilla sivuilla ilmottautua sellaiseksi henkilöksi joka haluaa purkin osuvan omalle kohdalle. Siihen ei pysty lahjoittaa ennenkuin se lähetetään sulle.



 Muistakaa joka ikinen olla kiitollinen omasta kohtalostanne. Ja kiitos suomen miehet kun osaatte arvostaa naisia :) 

 -Ms Lifeline


sunnuntai 21. heinäkuuta 2013

Kaveri heiiii, ÄLÄ OLE LAMMAS


    Heh, mun piti olla nyt tänäviikonloppuna festareilla riehumassa. Perjantai aamuna herätessä muo ei vaa huvitanut lähteä. Mulla tuli sellanen fiilis et nyt on vaan ehkä vähän tärkeämpiä asioita mielessä. Tää kirjoitus pyöri päässä ja kokemuksesta tiedän, et se ei lähe pois ennen kuin alan naputtaa. Sit mun mummin synttäreitä juhlitaan sunnuntaina, joten halusin olla siellä freshinä. Plus paljon puuhattavaa ens viikolla, joten viikonlopun energian kerääminen tuntui paremmalta vaihtoehdolta ku sunnuntain kaamo darra, plus parin päivän palautuminen. Nyt lauantai iltapäivänokosilta heränneenä mä olen sata varma et tein oikean ratkaisun kerrankin. 

( kuten huomaa, aloin kirjoittaa tätä jo pari viikkoo sitten ku jätin summer upit väliin :D)

 Eniveis, mä uskon että tää on ehkä tärkein kirjoitus mitä mä olen vielä mun blogi historiassa kirjoittanut. Joten ole kiltti ja lue loppuun.


 Puhutaanpa maailman muuttamisesta…

  Aijoo tää on nyt se hetki millon sä vaihdat sivua, jos suo ei vois vittuakaan kiinnostaa muu kuin oma napa ja ei mitään väliä mitä tulevilla sukupolvilla on edessä.. Noin, me muut jatketaan.. Tai siis ei tarvii kyllä olla mikään ruudin keksiä tajutakseen, että niin monet asiat on päin helvettiä tällä planeetalla, eli himas, eli ainoos paikas missä me voidaan elää…..

-Luonnonvarat on ihan just loppu
-Ilmaston lämpenemisen tilanteesta en tiedä muuta ku et kuses ollaan jo. 
-Joissain maissa luullaan et tyttölapsien arvo on mitätön ja jos ne säästetään ni niiden paneminen on ok ennen ku niiden maitohampaat tippuu..
-Tasa-arvosta joudutaan vieläkin vääntää kättä jopa "hyvinvointivaltioissa"
-Suomessa "maailman parhaassa maassa" just sallittiin oikein huomattavalla enemmistö äänillä eläinten kiduttaminen turkistarhoissa jonku helvetin aitojen turkkien takii, jotta statuslehmät pääsis lesoo.. Virallinen syy tais olla "tärkeä vientituote". - Voi kyynel.. Mutta kun se on väärin….!?!
-Jasper Pääkkönen joutuu pitää meteliä uhanalaisten kalalajien puolustamiseksi, vaikka koko homman pitäisi olla itsestäänselvyys..
  Lista vois jatkua vaikka kuinka pitkälle, mutta luotan teidän aivotoimintaan niin ajatelkaa ite.

(Ja te "mut hei onhan meillä täällä suomessa ihan hyvin kaikki perus asiat"- ihmiset.. -Silloin kun on parantamisen varaa, pitää pyrkii parantaa..)

 Ja kysymys kuuluu, miksi? Tätä vois lähteä spekuloimaan monelta eri kantilta, mutta mun mielestä yksinkeraisuudessaan; 
 Liian monet vatipäät luulee et hyvä elämä ja onnellisuus saavutetaan rahan ja vallan kautta. Liian vähän jengii uskaltaa puolustaa oikeata väärältä. Loppu jengi on ihan hukassa olevii lampaita, jotka  tarvii johtajaa, eikä ehdolle asetu kuin ne vatipäät.. Joten näitten lampaiden päässä liikkuu vaan "höööö onhan se nyt vähän perseestä, mutta minkä sille mahtaa.." (Suomessa tää lampaiden määrä on hyvin suuri "koska onhan meillä nyt perus asiat ihan ookoo.." Koko maa on yhtä mukavuusaluetta..)

 Noni hyvä Jenni.. Sanot eka et tää on tärkein kirjotus ja sit kiroilet koko ajan… - Mutta kun kirominen on voimasanojen käyttöä ja mun mielestä aihe ansaitsee voimasanoja. Muuten mä kuulostan yheltä helvetin lampaalta muiden joukossa.

 Nööö miten sit tätä lähettäis ratkomaan.. Siis en mä tiedä et oonko mä jotenki yksinkertainen ihminen, jos mun mielestä tääki asia on aika simppeli.. Koko pelissä on kolme päätekijää:

1. Hyväntekeväisyysjärjestöt. Siis ne jotka työskentelevät siellä kentillä auttamassa kukin omassa lohkossaan. Ne jotka oikeesti saavat asioita aikaiseksi herättämällä huomiota kriittisten aiheiden parissa. Jotkut luonnon hyvinvointia elvyttämässä.. Jotkut eläimien, eli elävien olentojen jolla on myös sielu ja tunteet, oikeuksia puolustaessa.. Jotkut nälänhätää vähentämässä.. Jotkut näkee tulevaisuuden lapsissa ja panostaa niihin.. Eli yrittää opettaa edes niille oikeita arvoja.. Yhtä tärkeitä kaikki. 

2. Yritykset joiden tuotteet ovat eettisiä ja toiminta yhteiskuntavastuullista. Sekä yritykset, jotka haluavat äänekkäästi näyttää tietä ja tukea hyväntekeväisyys työtä. Auttaa. Profiloituu välittäjäksi. Hakee sillä imagoa.. Ihan sama, kuhan toimii.. 

3. Viimeisimpänä mutta kaikista tärkeimpänä tullaan me yksittäiset pulliaset, eli kuluttajat, eli ne keneltä se massi noiden pyörittämiseen loppupeleissä tulee.. Me valinnoillamme päätämme minkälaiset yritykset menestyvät. Millaisia tuotteita tehdään tulevaisuudessa jne. Esimerkiksi mitä enemmän luomu/läheltä tuleva/reilukauppa/eettinen/ympäristöystävällinen jne. tuotteille on kysyntää.. Sitä enemmän niitä aletaan tarjoamaan. Mitä enemmän jengi suosii yrityksiä jotka pyrkii edistämään maailman menoo.. Sitä enemmän yritykset alkavat panostaa moiseen meininkiin.. get it?  

Tähän väliin haluaisin toistaa itseäni ja jälleen lainata José Stevenssiä Kirjassa Transforming Your Dragons 1994 

"Ihmiskunta häilyy valtavan suuren planeetanlaajuisen muutoksen rajamailla. Seuraavat sata vuotta vaikuttavat ratkaisevasti siihen, muuttuuko elämä Maa-planeetalla kaikkien ihmisten väliseen yhteistyöhön perustuvaksi yhteisöksi vai hajoaako se tuhoavaksi kaaokseksi niin, että Maa-planeetasta tulee elinkelvoton kaatopaikka.
  Myönteisen muutoksen valintaa eivät tee hallitukset, tiede tai liike-elämä, vaan yksittäiset ihmiset, jotka ovat sitoutuneet henkilökohtaiseen muutosprosessiin.. He vaikuttavat siten omalta osaltaan hallituksien, liike-elämän ja tieteen alueen päättäjiin, jotka hoitavat heidän asioitaan tavalla, joka lisää onnellisuutta tällä planeetalla."

 Ja nyt mä en tarkoita, että kaikkien on muutettava metsään ja kudottava kaisloista kaikki tarvittava.. En. Tai et palkasta 1/3 on lähetettävä muille maille hyvää omatuntoa etsiessä.. (hah tolle massillehan on tärkeempääkin käyttöä eli kaamo verot :D Täytyyhän niitten tuoleilla istuvien saada palkkaa siitä kun ne miettii monta tuntia, että kiduttaako eläimiä vai eikö kiduta / hankaloittaako ravintoloiden arkea vai eikö hankaloita / uskoakko raamattua vai eikö uskoa / Tykkääkö erivärisestä ihosta vai eikö tykkää / saako rakastua samanmoiseen vai eikö saada.. Ja muuta tärkeetä) 
 Mutta siis eniveis, kulutusjuhlaahan ei voi estää, kun siihen on kerran totuttu. Eikä sitä nyt tähän hätään ehkä tarviikkaan estää. Pointti olis se, että jokainen miettis vähän niitä oman elämän arjen valintoja ja valitsis aina ne vähän paremmat vaihtoehdot. Eikä vaan luottaisi siihen et kaikki muut miettii, ni ei ite tarvii. Näihin pikkuvalintoihin mä laskisin mm. : tarpeettomien valojen sammuttaminen, kierrättäminen (joka on täällä suomenmaassa tehty erittäin helpoksi!), oikeiden tuotteiden tukeminen (luontoystävälliset jne), suihkussa läträämisen minimointi (henk.kohtainen kompastuskivi :D), joukkoliikenteen käyttö jos mahdollista ja sen sellasta.. Ja näittenkin noudattaminen on vain totuttelu kysymys mikä ei luulis olevan ihan hirveen vaikeata. Ja mä luulen että noista ei vielä saa sitä pelättyä hipin leimaa otsaan. 

 Fair Trade eli Reilunkaupan tuotteet on mun mielestä hyvä suunnannäyttäjä. Brändi joka on helppo valinta kuluttajalle, joka haluaa tukea reilua kauppaa.. Mä kävin tossa keväällä parilla luentosarjalla kuuntelemassa höpinää yhteiskuntavastuullisesta yrittämisestä ja siellä oli Fair Trade- brändin edustaja puhumassa myös. Hän puhui mm. siitä kuinka läpinäkyvää ja rehellistä moisen brändin pyörittäminen nykypäivänä täytyy olla.. Internet pitää huolen siitä että tieto leviää ja hyvin nopeasti.. Eli jos moinen brändi mokaa, niin se voi olla hyvinkin kohtalokasta. Mun mielestä tollasia yhteistyöbrändejä sais olla enemmänkin.. Uskoisin, että mitä helpommaks valinnat tehdään kuluttajalle, sitä enemmän oikeita valintoja tehdään..

 Sit ku jengi viel tajuu et henkiselle hyvinvoinnille tärkeämpää on panostaa tavaran hankinnan sijaan kokemuksiin, elämyksiin ja itsensä huoltamiseen… Siinä vaiheessa aletaan olee jo ihan oikeilla jäljillä. Mä en kyllä pidä mun lukijoita, eli mun kavereita minään uunoina ja uskon et täähän on aika itsestään selvää höpinää, eikö? :)

 Nooh, siten seuraava aihe onki toi hyväntekeväisyys…… "Kyllä mä lahjotaisin aina välillä, jos tietäisin mihin ne massit oikeasti menee" "välil vähän epäilyttää niitten toiminta" ja muita tollasia lauseita mitä aina kuulee hyväntekeväisyysjärjestöihin liittyen.. -Niin onhan se hyvä välillä kyseenalaistaa sulle syötettäviä juttuja ja tarkastaa mihin sitä massia oikeasti työntää.. Mut se et sen epäilyn aloittaa vasta sitten kun non profit järjestö osuu kohdalle.. Mainonnan uhrina oleminen on ihan ookoo jos kyseessä on taas vähän parempi shampoo.. Aivan varmasti se lisää sun harjan kasvua ainaki 100 rossaa.. Mut sitku on kyse jostain hyväntekeväisyysjärjestöstä, joka työskentelee jonku tärkeän kohteen parissa ja pyytää jengilt jeesii, ni johan alkaa epäilyttää.. Tottahan se on, että joka ikinen penni ei mene sinne suoraan kohteelle. Hallintokulut ja vaarainkeruu syö oman palasen kakusta.. Mutta se ei ole mikään huono asia, vaan se mahdollistaa toiminnan kasvamisen, mikä tarkoittaa enemmän apua kohteille jotka eivät pärjää itse. Tästä aiheestä löytyy hyvä Dan Pallottan pitämä TED-talk: The way we think about charity is dead wrong. Suosittelen lämpimästi yytsimään sitten kun on parikyt minaa aikaa!

Tuosta:


 Okei, tässä vaiheessa me kaikki nyökytetään ja ajatellaan, et "No jooo, eihän se pari kybää kuussa niin hirveetä tappiota tee.. Mä voin ehkä lopettaa sen mainonnan uhrina olemisen ja käyttää kaikki kosmetiikka purnukat loppuun, mitä oon sattunut hamstraamaan. Siinähän se jo säästyy.." Eli nyt me ollaan päätetty sijoittaa pieni summa 5-20€/kk jonku toisen tulevaisuuteen, hienoa! (sitäpaitsi on tehty useita tutkimuksia siitä, kuinka antaminen lisää huomattavasti antajan omaa onnellisuutta.. Joten hurraa, vuoden päästä ollaan yks iloinen joukkio!) Kyseinen suluissa oleva lause on totta myös kaksimielisesti. 

 Noniin, mihin kohteeseen sitä alkaisi sitten sijoittelee..? Tää on paha ja jokainen miettii mikä toiminta on omaa sydäntä lähellä. 
Mä ajattelen tän näin.. Totta kai etusijalla on luonnon elvyttäminen! Mun mielestä sen pitäis olla jokaisen maan ykkös puheenaihe.. Eläimien kohtelun laatu pitää nousta ja rajusti! Kaikki kunnioitus niiden asioita ajaville! Mä seurailen kaikennäköisiä järjestöjä ja vähintään allekirjoitan adresseja aina tarpeen vaatiessa, jos ei muuta. Ja tää ei itseasiassa vaadi minkään näköistä eforttia kun vaan kerran lisää itsensä niiden sähköpostilistalle.. Mä olen kumminkin päättänyt suunnata suurimmat panokseni lapsiin ja nuoriin. Pitää hyväksyä se fakta, että tän planeetan tulevaisuus on kumminkin meidän ihmisten käsissä. Ja lapset sekä nuoret ovat niitä tulevaisuuden toimijoita ja päättäjiä. Niiden kautta se vaikuttaminen pitää tapahtua.. Vanhoille kääkille on ihan turha alkaa mitää usuttaa koske ne vetää "mulla on enemmän kokemusta"-kortin esiin.. Ikävä kyllä se kokemus ei auta mitään siinä vaiheessa kun koko ajatusmaailman pitää muuttua.  Siinä vaiheessa kun kasvatus ja koulutus alkaa olee sillä mallilla, että mukeloille on päivän selvää kohteliaat käytöstavat, luonnon kunnioitus, eläimien kunnioitus, yhteistyö, tasa-arvo jne. (kaikkialla maailmassa). Ni sitten aletaan olee oikeilla jäljillä.

 Miten tän nyt sit summais.. Varmaanki et pallo on nyt meillä kuomaseni.. Meillä 2010 luvun aikuisilla ja nuorilla.. Eihän kuulostanu liian monimutkaiselta tämä suunnitelma? Hyvä on aloittaa oman lähipiirin opastamisesta.. Ja omien kakaroiden neuvomisesta, mä uskon että oikea määrä kuria ei tee muuta kuin hyvää ja lapsukaiset kiittää sitten aikuisena... Maailma muuttuu ihan koko ajan.. Sitä ei voi estää, ja se voi olla ihan hyväkin.. Siihen mihin suuntaan me mennään, me voidaan itse vaikuttaa.. Itseasiassa meidän velvollisuus on pyrkiä vaikuttamaan siihen.


 Ihan pakko vielä lisää.. :D
Nyt niille jotka miettii että olenko mä livenä hemo saarnaaja luonne :D ..En mä ole, siksi mulla on tää blogi.. Tänne mä saan pähkäillä näitä ja ne lukee ketä kiinnostaa ja ne skippaa ketä ei kiinnosta..
Mun ei tarvii alkaa tyrkyttää kenellekkään mitään. Mä olen ihan normaali tyyppi joka pyrkii nautimaan elämästä täysillä.. Ja se kai tää koko pointti on.. Säkin pystyt olemaan ihan normaali tyyppi vaikka välillä miettisit asioita ja antaisit äänesi kuulua. Kaveri heiiii, älä ole lammas!!

 Seuraavas jutus mä ihan vähän vielä saarnaan ku oon löytäny yhen huippu kamppanjan.. Aion pistää yhen haasteen ilmoille ni voidaa yhes harjotella tätä tulevaisuuden meininkiä :)
Sit mä lupaan vaihtaa vähän kevyempään tekstiin.. Voin vaik kertoo tarinan siitä, kuin mä onnistuin kaataa vahingossa kaks banaanipuuta Australiassa traktorilla ajaessani :D

 Näihin tunnelmiin, Kivaa sunnuntaita!

- Ms Lifeline

 Ps. En edelleenkään ole minkään asian asiantuntija ja en väitä yhdenkään sanan olevan totta.. Jälleen kerran kehoitan jokaista miettimään itse asioita.. Minäkin vain tässä itsekseen mietin ääneen.