tiistai 15. lokakuuta 2013

Rohkealle Anonyymille vastaus


Mä sain mun edelliseen tekstiin Anonyymin kommentin joka meni näin: 

"Tuli väistämättä mieleen, että ehkä sun elämä vois olla vielä piirun verran parempaa, jos sen sijaan että "Muo ei ainakaa vois vähempää kiinnostaa muiden elämä", alkaisit kiinnostumaan myös muista kuin itsestäsi. Äkkiseltään tuntuisi, että voisit sillä saada aikaan myös muille parempaa fiilistä elämään, mikä puolestaan voisi tuoda uudenlaista sisältöä myös omaan elämääsi."

Vastaukseni: 

 Moi sinä rohkea Anonyymi, Kiitos että kirjoitit. :) Halusin vastata tälleen uudessa tekstissä, koska sulla on ihan hyvä pointti. Sä olet aivan oikeassa siinä, että muiden fiiliksen kohottaminen tuo uutta ihanaa sisältöä omaan elämään.

 Mutta epäilen että muiden vakoileminen netissä ja niiden ongelmiin ilman kysymättä puuttuminen ei tuo minkään näköistä sisältöä ja sitä tarkoitin kun minnuu ei voisi vähempää kiinnostaa muiden elämä. Muo kyllä kiinnostaa mun läheisteni elämä, mutta sen olen oppinut että jopa heidän elämäänsä en pysty millään tavalla vaikuttamaan, elleivät he itse sitä pyydä tai halua. Muiden asioihin puuttuminen ei enään kuulu tapoihini ja suosittelen sitä lämpimästi muillekkin. Yleensä se kääntyy turhaan pätemiseen ja oman "viisauden" pönkittämiseen mikä on taas yksi tapa viedä muilta energiaa, eikä antaa sitä heille lisää (tän mä voin selittää paremmin sitten kun pääsen taas avautumaan noista energioista)

 Eniveis, hyvin usein mulle kyllä tullaan kertomaan kaikkia henkilökohtaisia asioita. Joskus jopa sellaset ihmiset ketä en vielä silloin hyvin edes tunne.. Näin on ollut aina. Monelle ihmiselle mä en ole ainoastaan ripsentekijä, vaan se tyyppi kenelle saa joka kolmas viikko taas avautua kaikki omat jutut. En tiedä miks. Mulle on ilmeisesti helppo puhua, mä olen hyvä kuuntelemaan ja yleensä multa saa aika suoran kommentoinninkin. Ehkä siks. Ja muo kyllä kiinnostaa ne asiat ja aina mä olen otettu siitä, että jengi antaa mulle luottamuksensa. Sitäpaitsi mä olen oppinut sitä kautta paljon asioita. Ja homma toimii myös toiseen suuntaan.. Jos mulla on joku kriisi meneillään, niin ei ole kauan, koska saan avautuu sen niin monelle :D Puhumallahan ne kaikki jutut helpottuu, ja siks se on hyvin tärkeää että lähellä on niitä ihmisiä kenen kanssa voi jutella. Tai jos ei ole niin sitten on ammatti tyyppejä siihen, tai sitten voi vaikka tulla ottamaan mulle ripset :P

 Noh sitten on tämä mun blogi, mä pyrin kirjoittamaan tänne melkeimpä vain silloin, kun mulla on jotain tärkeämpää sanottavaa. Jotain mitä toivoisin muidenkin ymmärtävän. Voin tehdä sen ainoastaan oman elämäni kautta, jos haluan tehdä sen aidosti. Enkä voi kuin vain toivoa, että jengi tajuu ne pointit sieltä rivien välistä. Jopa " muo ei voisi vähempää kiinnostaa muiden elämä"- kommentilla pyrin saamaan lukijassa ärsyyntyneen fiiliksen ja sen ajattelemaan "no vittu ei muokaan kiinnosta muiden elämä" -Mikä taas toivottavasti johtais siihen että se alkais kiinnittää enemmän huomiota omaan elämäänsä. 
  Ai mistä mä päättelen että jengii kiinnostaa muiden elämä? No siitä että Seiska lehti on suomen luetuin lehti ja varmaan sadalla Life Style bloggarilla on aivan helvetisti lukioita.
 No eniveis, mä toivon että ne jotka lukevat mun blogia yrittävät mielummin ymmärtää mitä mä yritän sanoa, kuin vain sana tarkasti ottaa nokkiinsa jostain mun lauseesta. Mä viestin vahvasti siitä että mä pidän itseäni oman elämäni tärkeimpänä tyyppinä ja haluan keskittyy mun omaan elmääni. Mutta se täytyy huomioida, että mun läheiset ihmiset on mun elämä. Tällä mä toivon että muutkin alkaisi pitämään itseään oman elämänsä sankarina. Uskon että on vaikea vaikuttaa positiivisesti sun ympärillä olevien ihmisten elämään, jos et osaa pitää itsestäsi huolta ensisijaisesti. Blogin kautta mä pyrin viestittää mun hiffaamia asioita muillekkin ja mikä parasta, vain ne lukee joita kiinnostaa! Mun ei tarvitse tyrkyttää mitään elämänviisauksia kenellekkään.

 Ja joka kerta kun joku sanoo mulle että mun blogia on kiva lukea, mä tuun niin iloiseksi! Ja muutama on sanonut että mun kirjoitus sai ajatelemaan! Siinä se, tehtävä suoritettu, jos mä saan edes yhden ihmisen ajattelemaan pointteja, mitkä on mun mielestä tärkeitä, niin blogi on lunastanut tarkoituksensa! Ja se, hyvä anonyymi, kyllä tuo mun elämään uutta sisältöä, kiitos vain huolenpidostasi.

 No sit mites se, että mä olen viimisen vuoden aikana uhrannut aika pirun monta tuntia miettimiseen, miten tästä rakkaasta pallostamme saataisiin vähän parempi paikka elää. (huom. tässäkohtaa mielestäni ajattelen myös muitakin kuin itseäni) No mihin ratkaisuun olen päätynyt? Mielestäni siihen vaikuttaa kolme päätekijää: Järjestöt jotka auttaa siellä missä apua tarvitaan, yritykset jotka tekevät eettisiä ja luontoystävällisiä valintoja ja sitten tärkeimpänä ihmiset jotka tukevat edellä mainittuja. On myös mietitty sitä että onnellisemmat ihmiset saavat enemmän hyviä asioita tapahtumaan ja mikä olis parempaa kuin maapallo täynnä onnellisia ihmisiä. Mä jo nyt tiedän että tämä tulee olemaan mun koko elämän mittanen projekti ja mä olen hyvin onnellinen asian suhteen, koska mikä parempaa kuin se, että saa kannettuu oman kortensa kekoon parantaakseen muidenkin elämää.. Ja tähän ajatteluun tuskin kykenisin, ellen olisi ekana keskittynyt vain ja ainoastaan itseeni.

Mä olen 27 vuotias ja olen vasta viimisen vuoden aikana oppinut olemaan enemmä itsekkäämpi. Ja voin hyvällä omatunnolla suositella muillekkin. Mutta vain ja ainoastaan jos tajuu sen, että kaikki teot ja ajatukset mitä sä viljelet, tulee takaisin sulle ehkä jopa vielä vahvempina. Joku fiksu mulle joskus tokas "Hyville ihmisille tapahtuu hyviä asioita" ja hyvä lukija, vaikka sä luit ton lauseen internetistä, suosittelen lämpimästi sisäistämään sen niin hyvin kuin mahdollista. 

 Joten nyt kysymys kuuluu hyvä Anonyymi, oletko vielä todella sitä mieltä että mun elämään ei tule uudenlaista sisältöä muiden jeesimisestä? Pitäisköhän mun vielä tunkea nokkani johonkin toisen asiaan?
 Mä uskon vahvasti että mun elämän sisältö on just hyvä näin :)

 Mä haluan kiittää sinua "rohkea" Anonyymi, että sit aikaan tämän kirjoituksen. Keskustelua on aina ihan hyvä käydä. Arvostaisinkin sitä toki, jos uskaltaisit käydä sitä omalla naamallasi. Niin kun minä käyn. Mun elämän ohje kaikille Anonyymeille; se mitä et uskalla omana itsenäsi sanoa, kannattaa varmaankin jättää sanomatta. (poikkeus taitaa mennä siinä jos tarvitsee neuvoa johonkin henkilökohtaiseen asiaan.. huom henkilökohtainen)

ystävällisin terveisin Jepa


2 kommenttia:

  1. Vähän harmittaa, että annoin kuumeilujeni aikana kaikkien ripsien pudota, jonka jälkeen olen kasvatellut ihan omiani takaisin. Lupasin itselleni, että selviän näillä ainakin vuodenvaihteeseen. Saa nähdä, koska sun projektista oli niin kiva kuulla.

    Ihanaa syksyä,

    Daniela

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moikka :) Kyllä sä selviit! Tuut sitten kun siltä tuntuu.. Ihanaa loppuvuotta ja kiva kun kävit! :)
      -Jenni

      Poista