Hellurei!
Törmäsin tossa ärsyttävään kirjoitukseen. Lähdin lenkille. Se kirjoitus takaraivossa herätti pohdintaa. Päätin pohtia ääneen.
Kyseessä on ylen toimittajan Miran kirjoitus: Ostitko Hyvän Omatunnon Tykkäämällä?
Lainauksia tekstistä ja mun pohdintaa:
-Mira: "Facebookin aikakaudella moni hakee hyväksyntää itselle ja omille tekemisilleen toinen toistaan paremmilla tilapäivityksillä ja kuvilla. Minäkin teen sitä aika ajoin. Kyttään, kuinka moni tykkäsi – minusta. Sillä niinhän se menee: olipa päivityksen aiheena mikä tahansa, tykkäämiset rinnastetaan omaan onnistumiseen ja hyväksytyksi tulemiseen."
Pohdinta: Voi hyvin olla että moni. Mutta toivotaan että ei liian moni. Sillä sehän vain kertoo heikosta itsetunnosta, jos täytyy muilta hyväksyntää hakea. Harmillista jos jonku täytyy päivitellä sen mukaan, et kuhan vaan saa paljon tykkäyksiä. Vielä harmillisempaa jos tykkäyksien vähäisyys romuttaa kenenkään onnistumisen tai hyväksytyksi tulemisen tunnetta :/ Minäkään en ole kyseisetä aiheesta kyselyä tehnyt. Mutta haluisin uskoa / toivon, että suurin osa kumminkin päivittää sitä miltä tuntuu ja vähät välittää tuleeko tykkäyksiä vai nou. Tottahan toki sosiaalinen media on pitkälti profiloitumista. Se tapahtuu joko tiedostamatta tai täysin tietoisesti. On kumminkin täysin eri asia, että haluaako profiloitua sellaiseksi josta vain mahdollisimman moni tykkää vai haluaako profiloitua sellaiseksi mistä itse täysiä tykkää.
-Mira: "Positiivista palautetta on aina mukava saada. Tykkääjien määrän kasvaessa oma itsetuntokin kohoaa ainakin himpun verran ylöspäin. Työpaikan, koulun ja kodin ongelmat eivät enää vaivaa läheskään niin paljon, kun on ystäviä, jotka tykkäävät. Vai tykkäävätkö sittenkään – oikeasti? Tykkäsikö joku sittenkin vain siksi, että joku toinen tykkäsi? Tykkäsikö joku, etten minä tykkäisi huonoa? Tykkäsikö joku siksi, että sosiaalisessa mediassa nyt vaan kuuluu tykätä?"
Pohdinta: Positiivista palautetta on kyllä kiva saada, turhahan sitä on kieltää. Mutta nyt on kyllä todella surullista jos sä tuhlaat sun aikaasi ja energiaasi moiseen pohdintaan. Kyse on kumminkin vain naamakirja tykkäyksestä ja sen ei kyllä pitäs saada otetta kenenkään elämästä. Nyt taitaa sulla olla joko todella paljon luppoaikaa tai sitten vain hyvin heikko itsetunto.. Toivottavasti ensimmäinen vaihtoehto :)
-Mira: "Tällä hetkellä 875 grammaa -sivulla on tykkääjiä reilusti yli 100 000. Suuri määrä ihmisiä kannustaa pientä keskosta ja hänen perhettään päivästä toiseen. Tykkäämisen ja kannustamisen lisäksi sivulla on tiedot, kuinka voi lahjoittaa rahaa Lastenklinikan Kummien tilille. Tarkoituksena on pelastaa pienet keskoset yksi sairaala kerrallaan uusien keskoskaappien turvin. Hieno mahdollisuus. Nyt kaikki tykkääjät voivat oman rahatilanteensa huomioon ottaen lahjoittaa edes pienen summan hyvä asian puolesta. Mutta kuinka moni lahjoittaa? Kuinka moni välittää – oikeasti? Kuinka moni tykkäsi sivustosta, koska kaverikin näytti tykkäävän? Kuinka moni osti tykkäyksellä hyvän omatunnon itselleen? Kuinka moni haluaa näyttää inhimilliseltä omassa Facebookissaan?"
Pohdinta: Nyt Mira, mitäs helvetin väliä noilla seikoilla on jos kerran tempauksella kerättiin n. parissa viikossa kuus numeroinen summa. Ja tuskin ne joita ei vois vähempää kiinnostaa, edes tykkäsivät. Ja kuin siistii, että noin moni ihminen halus antaa tukensa, vaikka vain tykkäämällä (mitä enemmän tykkäyksiä--> sitä enemmän yritykset kiinnosuu näkyvyydestä--> Sitä enemmän apuja kerätään… get it?) Tuskin keskosten perheitä voisi vähempää kiinnostaa, että millä motiivilla se tuki on tullut.
Eiköhän hyvän tekeminen, sekä muiden kannustaminen moiseen, ole oikein hyvä tapa profiloitua. Oli sitten kyseessä yritys, julkisuuden henkilö, yksityishenkilö tai mikä tahansa olio. Paras tapa jos multa kysytään. Kelaa mikä muutos mailman menossa saatais aikaan jos kaikki haluais profiloitua välittäväksi hyväntekijäksi tukemalla eri hyväntekeväisyys projekteja….
Nyt ku täs on viel semisti päällä toi Bieber Fever niin haluisin nostaa hänet esimerkiksi.
Mä en fanita häntä niinkään artistina, vaikkakin lahjakas nuorukainenhan siinä on kyseessä, turha sitä on kieltää. Ja todellaki välillä kuuntelen sitä! :D Mutta mä fanitan Justinia aivan täysii sen takia, mitä hän viestittää faneilleen: Pitää uskoa omiin unelmiinsa!! Olla läheinen perheen kanssa, käyttäytyä kohteliaasti, auttaa toisia jos vain on siihen mahdollisuus. Jätkä on kumminkin lahjoittanut monista konserttiensa tuotoista siivun jollekkin hyväntekeväisyys kohteelle, twiittailee nostaakseen tärkeät asiat esiin ja käynyt moikkaamassa todella sairaita fanejansa sairaaloissa, mikä on todennäköisesti kruunannut heidän koko elämänsä.
Onko kyseessä imagon hakemista? - Aivan varmasti. Mutta jos yli 20 000 000 nuorta belieberiä seuraa moista esimerkkiä, niin mitäs väliä sillä on?? Mun mielestä mailman isointa järjenköyhyyttä ilmaisee aikuiset toimittajat, jotka yrittää tavalla tai toisella romutaa moista imagoa!
Toivottavasti herra pitää imagon hakemis linjansa. Kymmenen vuoden päästä meillä on läjä nuoria aikuisija jotka oikeasti uskovat omiin unelmiinsa.
Nyt olenkohan mä oikeasti tätä mieltä vai haluanko vain profiloitua? - Niin, siinäpä teille pohdintaa, jos mitään tärkeämpää ei ole mielessä ;)
Haluan myös kertoa, että joka päivä Ostan Mulle Hyvän Omatunnon moikkaamalla hymyillen ja reippaasti bussikuskeille, pitämällä ovia auki vanhuksille ja rattaiden kanssa liikkuville, jos vain sellanen tilanne tulee eteen. Mun lemppari tapa Ostaa Hyvä Omatunto on kirjoittamalla eläinten oikeuksia edistävä adressi - silloin kun sellaisen jostain löydän.
Nyt mä buustaan mun imagoa kertomalla teille asiasta - Onpa paha :D
Täten toivottaisin kaikille oikein mukavia Omantunnon Osto hetkiä :)
-MsLifeline
 |
| Hyvä Justin! |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti